hannelefofonoff
14.03.2011 č 18.46
Hannele Fofonoff:

Lui´sstjed

Mee´st le´jje tä’bbe škooulnest lui´sstjed. Mon lui´sstjam pâi škooulnest. Muu jue´ljid ij leäkku veâl härjjned lui´sstjed. Mâŋŋa čiâss muu jue´ljid leäi nu´tt čuõ´cci. Jos vuei´tši da jos le´čči vuäittmõš lui´sstjed  možât mon lui´sstječem. :)

Kommeent
Šõõddi-a mâiʹd-ne miõʹlle? Koommend ääʹšš!
Komment (2)

Kategorii Täʹbbe-ba šõõõddi nääiʹt!
leenafofonoff
23.09.2010 č 16.30
Leena Fofonoff:

Sää´mǩiõõl puõttiääi´j-seminaar

Tä´bbe leäi sää´mǩiõõl puõttiääi´j-seminaar da mu´st leäi to´ben alustuspuheenvuoro. Mon mainstem sää´mǩiõõl mainstumuš pirr.  Ǩeäin mon mainstam sää´mǩiõõl 2030-ee´jjest?  Nääit mon mainstem toben:

“Olen Leena Fofonoff ja olen yhdeksännellä luokalla.

Käytän koltansaamea vain koulussa, kun puhun opettajan kanssa. Tahtoisin käyttää kolttaa muulloinkin ja tykkäisinkin puhua sitä, mutta en uskalla, eikä se tunnu ollenkaan luontevalta. Puhuminen ei tunnu luontevalta, koska äidinkieleni on kuitenkin suomi, enkä ole puhunut kotona tai kavereiden kanssa juuri yhtään kolttaa. Kavereiden kanssa keskusteltaessa käytämme kuitenkin paljon sanoja, joita ei ole koltan kielessä tai joita emme tiedä. Jos yrittäisimme puhua kolttaa, voisi välillä tilanne olla se, että joka toinen sana on koltaksi ja joka toinen suomeksi. On paljon helpompaa puhua koko ajan suomeksi. Tiedän, että jonain päivänä uskallan puhua kolttaa paljon, mutta miten luontevalta se tuntuu silloin kavereiden kanssa? Jos nyt ei tunnu luontevalta puhua kavereiden tai sukulaisten kanssa kolttaa, miten asian saa muuttumaan?

Omasta mielestäni kielitaitoni on melko hyvä ja tahdon parantaa sitä koko ajan. Kouluun mennessäni osasin kolttaa vähän. Osasin vain sen mitä kielipesässä opin, sillä me emme ole puhuneet kotona juuri yhtään koltansaamea. Luulen, että se, että olen sitä sukupolvea joka osallistui kielipesään sekä kieli- ja kulttuurisiidan toimintaan on auttanut minua positiivisesti kielen opiskelussa ja on innostanut minua. Olen nyt peruskoulussa opiskellut kolttaa vieraana kielenä ja aion jatkaa sen opiskelua vielä peruskoulun loputtuakin. Eikä minusta koskaan ole tuntunut siltä, että tahtoisin lopettaa sen kokonaan. Koltansaamen opiskelu on tuottanut minulle vaikeuksia siinä missä englanti ja ruotsikin. En aina ole onnistunut taivuttamaan verbejä oikein, enkä ole tajunnut, mitkä säännöt niissä pätee. Useiden substantiivien taivutus ja niiden oikeinkirjoittaminen ei ole ollenkaan helppoa. Mutta lähes aina olen tykännyt opiskella kolttaa ja se on ollut minulle vain hyödyksi.

Perheeni kannustaa minua puhumaan kolttaa ja he ovat iloisia siitä, että haluan jatkaa sen opiskelua tulevaisuudessakin, ja että tahtoisin työskennellä koltan kielen parissa. Aion jatkaa koltansaamen opiskelua vielä peruskoulun jälkeen. Tahdon opiskella sitä, jotta osaisin sitä paremmin, ja jotta voisin myöhemmin työskennellä koltankielen parissa. Tahtoisin kääntää tekstejä tai olla töissä esim. kielipesässä. Koen lisäksi, että koltansaamen osaamisesta on minulle hyötyä tulevaisuudessa, sillä monia työpaikkoja hakiessa on etua, jos osaa saamea.

Tulevaisuudessa aion ehdottomasti opettaa omille lapsilleni kolttaa ja kaikkea siitä kulttuurista, mikä meillä on. Tahdon kasvattaa heidät olemaan ylpeitä siitä, että ovat saamelaisia ja toivon, että he näkevät saamelaisuuden mukavana asiana ja että he tahtovat puhua kolttaa ja olisivat kiinnostuneita juuristaan. Me kolttasaamelaiset olemme vähemmistön vähemmistö, haluaisin omalta osaltani siirtää kieltä ja kulttuuria seuraavalle polvelle, ja sillä tavalla auttaa edes vähän kielen elossa pysymisessä.

Kenen kanssa puhun kolttaa kahdenkymmenen vuoden päästä? Kenen kanssa puhun sitä nyt? Todellisuudessa hyvin harvan kanssa. Jotta kieli säilyisi, sitä pitäisi puhua. Pitäisi puhua silloinkin, kun muuttaa paikkakunnalta pois. Jos minulle ei nyt ole luontevaa puhua kavereiden kanssa kolttaa, enkä puhu sitä kovin monen aikuisenkaan kanssa, niin kenen kanssa puhun sitä sitten vieraalla paikkakunnalla suomalaisten keskellä, sitten kun muutan jatko-opiskelemaan? Tai miten se muuttaminen toiselle paikkakunnalle tekisi siitä puhumisesta jotenkin luontevampaa?

Miten näen koltansaamen kielen tulevaisuuden? Jos tätä kysyttäisiin 90-luvulla ihmisiltä, he voisivat olla toiveikkaita. No, kahdenkymmenen vuoden päästä meillä on huomattavasti enemmän kirjallisuutta ja Sevettijärven koulussa on paljon enemmän oppilaita. Kolmenkymmenen vuoden päästä meillä on jo paljon palveluita koltaksi ja Sevettijärvestä on tullut iso paikka. Näin voisivat osa vastata. Ihmiset ovat niin toiveikkaita, kun he miettivät tulevaisuutta. Mutta sitten kun eletäänkin sitä tulevaisuutta nykyhetkenä, niin pohditaan, että missä onkaan se suuri määrä oppilaita, joista haaveilimme parikymmentä vuotta sitten? On hyvä olla optimistinen, mutta voi miettiä myös eri tavalla. Mitä jos me vaan haaveillaan ja toivotaan liikaa? Ei sitä kirjallisuutta haaveilemalla tule, eikä saamenkielistä musiikkia tule lisää, jos me vain omissa ajatuksissamme haaveilemme siitä. Entä ne koltankieliset palvelut? Ei niitä saa, jos ei ole ammattitaitoisia saamenkielentaitajia. Ja niitä ei ilmesty vain sormia napsauttamalla.

Näin haastan kaikki ikäiseni tekemään kaikkensa koltansaamen tulevaisuuden turvaamiseksi.

Vielä lopuksi tahdon kiittää kaikkien oppilaiden puolesta Seijaa. Työsi on tosi tärkeää ja arvokasta. Olet opettanut meille paitsi kieltä, niin myös leu´ddamisen saloja ja perinnekäsitöiden tekoa. Olet aina jaksanut kannustaa meitä olemaan rohkeita ja käyttämään kieltä. Spä´sseb!:)”

Kommeent
Šõõddi-a mâiʹd-ne miõʹlle? Koommend ääʹšš!
Komment (3)

Kategorii Täʹbbe-ba šõõõddi nääiʹt!
leenafofonoff
05.09.2010 č 20.11
Leena Fofonoff:

Čõhčč

Ǩie´ss lij rääi da čõhčč puätt. Muu miõlâst čõhčč lij pukin puermõs ee’jjäi’ǧǧ. Te’l luâtt lij sami mooččâs, ko muõrri lõõst lie ruânn, vi’sǩǩes, ru’čǩǩes da siõmna ruõppses. šõŋŋ še vaajjtââtt täujja. Na, kâl toben âbrr jeänab ko pei’vv päštt, leša kâl čõhččma’nnust lie måtam peei’v, ku’äss ij âbrr, håt-i tõid jie leäkku nu’t jiânnai! Håt-i mon tu’ǩǩääm ko lij jââlkõs da šiõǥǥ šõŋŋ, ni  mon tuǩǩ’ääm ǩiõččad âbrr še. Tän neä’ttellooppâst jiõllem mieccest väǯǯmen da välddmen snimldõõǥǥid ko toben leäi nu’t mooččâd! Mon kâl tu’ǩǩem lee’d toben. Da tä’st õõldâsmie’ccest mon jiõm põõll nu’t jiânnai tõid kaamprid!

Čõhčč lij muee’rj da kuõbrri ääi’j. Luâđast še kau’nn håt mâid! Ouddmiârkkân kuõbbar mii lij mâte heär’vvrää’ss!

Åån ko lij čõhččmää’nn lij tiâtlõs ju’n koumm škooulneä’ttel tue’ǩǩen. Näit-a mu’st še aa’lji mââimõs ee’jj tääiben Če’vetjääu’r škooulâst. Hih, jurddmaka, ko justhan mon puõttem škooule da le’jjem sami käinnaš. Škooulâst le’jje te’l jeänab päärnaid, ââinõs 20! Åån mon leäm škooul puärrsumõs da tääiben lie pâi 8 škooulnee’ǩǩ! Lij siõmna jaakkõs ju’rdded, što puõtti čõhčč mu’st õõlǥši siirdčõõttâd koozz-ne jee’res päikka. Leša nu’bb peä’lnn mon ju’n vuerddam tõn! Åån mon ju’n šmiõttam siõmna, mõõnn’nalšem toben  škooulâst lij, mä’htt pi’rǧǧääm toben? Leša åån õõlǥši kâl šmiõtted pâi tän ee’jj da jie’lled õõut pei’vv vuâreeld.

Čâhčča luâtt lij sami mooččâs da eunnai.

Kommeent
Šõõddi-a mâiʹd-ne miõʹlle? Koommend ääʹšš!
Komment (2)

Kategorii Rääʹǩǩes peiʹvvǩeʹrjj
leenafofonoff
03.09.2010 č 10.53
Leena Fofonoff:

Pââ´zzjoo´ttiprää´zneǩ 27.8.-29.8.2010

Mõõnni neä´ttellooppâst leäi ortodoksi jõnn pââzzjoo´ttiprää´zneǩ. Tõt  prää´zneǩ aa’lji piâtnõc Njeä´llmest da puuđi pâsspeei´v Njauddmest. Sue’vet leäi prää´zneǩ Če´vetjääurest. To´ben le´jje jiânnai pââ´zzjoo´tti juõ´ǩǩå´rnn Lääddjânnmest, Taarrâst, Ruõššjânnmest da Virost. Virost leäi puättam kue’htt Setukaisneezzan da sij laullu Če´vetjääu´rest pei´vvprää´znǩest. Joordam što sij laullu Njeä´llmest še.

Pei’vvprää’zneǩ aa’lji õudduooumâž Veikko Feodoroff tiõrvvpue’ttemmainnsin. Škooulnee’ǩǩin da jee’res oummin leäi programm: Siõm päärna laullu kue´htt laulli sää´mas, mij siõriim kaa’ddrel, Juuso leu’ddji. Hannele da Leena lo’ǩǩe Hannele ǩee’rjtum “Muu Sabmi 2030” mainnâz.Vuâǯǯaim kuullâd võl garmanšeeǩǩ soittmuužž, Mauri Mahlavuori laauljoukk lääulai muädd mooččâs laulli, metropoliitt Panteleimon da Taarr papp e´čč Johannes pu´htte tiõrvv-vuõđid. Leäi hää´šǩ vuei´nned tobbdsid- diakoni-Olli koozz mij le´jjiim tobdstõõttâm Ruâvnjaarǥâst ko mij le´jjiim kaiddõsškooulâst ǩeässa. Tiiǩ le´jje puättam jiânnai paapp, õhttsi´žže 11. Oulu metropoliitt Panteleimon lij jååttam mealggâd juõ´ǩǩ ee´jj tääi´ben. Če´vetjääu´rest šluu´žb leäi ku´ǩǩ da prizeešja vuõiti vä´ldded vuâstta metropoliittast le´be takai paappâst. Cee´rkvest le´jje jiânnai oummu, puk jie čaakkâm ni cee´rkav siizz.

Akatistos leäi jeä´ǩǩää viiđ ääi´j ceerkvest. Tõ´st mušttlet jiânnai pâ´ss Treffan Peäccâmnee´ǩǩ. Tõn maŋŋa aa´lji seminaar, koonn teeman leäi pââ’zzjoo’tti- ǩii tõt lij? Õhtt professor, e´čč Pentti Hakkarainen da e´čč Slava Skopetsk mainnste da si´jjid leäi miõllǩiddsaž ku´vddled.

Ši´ljju leäi ciâggtum kue´tt, ko´st kaaupše mää´rfaid, meäkkai vi´lǧǧesleei´bid, čee, kaa´ff da limonaad. Õõudap ii´jji mij leä´p siõrrâm da ǩeâšttam reeddast lâša tän vuâra mij le´jjiim se´st: e´pet setuneezzan laullu da samai hää´sǩ leäi kuullâd ko Panteleimon da e´čč Slava le´jje solistin Mahlavuori laulljooukâst! Looppâst kuuliim õõut leeu´d.

Prää´zneǩ juättkji võl Njâuddmest pâ´sspeei´v tue´lää. To´ben leäi čää´ʒʒ pââ´zztumus jokkreeddast. Panteleimon ci´sttji tõn pääi´ǩ, koozz puõ´tti ee´jj rue´ǩǩe n. čue´đ oummu paaʒʒtõõzzid. Tän pääi´ǩest da Pâččjooǥǥ suõllust ka´ǯǯe pââjas ääu´din tõid taautid. Lij mie´rr ruõkkâd o´đđest tõid čue´tt sämmlai paazztõõzzid 2011 ǩeässa, tõt le´čči ju´n piâtnâcan.

Hå´t-i ij abrram, leäi kuuitâǥ kõõlmâs di leäi šiõǥǥ juukkâd puõ´lli kaa´ff prää´zneǩ looptõssân.

Kommeent
Šõõddi-a mâiʹd-ne miõʹlle? Koommend ääʹšš!
Komment (3)

Kategorii Sevettist šâdd, Sevettist šäigg da soitt
hannelefofonoff
18.08.2010 č 17.42
Hannele Fofonoff:

ulkona

Eilen meillä oli kolmen oppitunnin pituinen koulupäivä ja olimme koko päivän ulkona. Siinä oli joku idea, että piti päästä lentokoneeseen ja siihen liittyi tehtäviä. Yksi oli semmoinen, että limsakorit oli laitettu peräkkäin ns. lautaksi. Sitten meidän piti liikkua sillä toiseen päähän siirtämällä viimeinen kori ensimmäiseksi. Välillä me menetettiin koreja ja seisottiin ahtaammin lautan päällä. Jotkut tulivat joskus sokeiksi ja joillekkin tuli palovammoja niin että kahden oppilaan toiset jalat sidottiin yhteen.

Oli niitä muitakin tehtäviä; muodostaa pyramideja eri tavalla ja silmät sidottuina saada yhteen sidotusta suopungista muodostettua kuvio, missä on neljä kulmaa ja jokaisessa kulmassa on yksi oppilas, yksi oppilas keskellä ja yksi oppilas kahdella eri sivulla. Oli vähän kylmä sää, ihan vähän tihkutti vettä ja tuuli koko ajan. Ei mikään paras sää olla melkein kolme tuntia ulkona. :p

Kommeent
Šõõddi-a mâiʹd-ne miõʹlle? Koommend ääʹšš!
Komment (5)

Kategorii Rääʹǩǩes peiʹvvǩeʹrjj
leenafofonoff
15.08.2010 č 18.36
Leena Fofonoff:

Kripari

Olin tosiaan kriparilla Rovaniemellä (tai itse asiassa Paavalniemesssä) elokuun ekan viikon ja se oli tosi kiva viikko kaikenkaikkiaan!:-) Meitä oli siellä 18 leiriläistä, poikia yli kaksinkertaisesti enemmän kuin tyttöjä ja kunhan parin päivän alkukankeudesta selvittiin eikä oltu enää niin tiiviisti omissa, tutuissa porukoissa, vaan oltiin yhdessä, niin leirillä oli ihanaa!  Meillä oli paljon erilaisia kivoja pelejä mitä pelattiin yhdessä ohjaajien johdolla ja kaikilla oli luultavasti hauskaa niitä pelatessa : D  Niin ja olihan meillä sitten niitä oppituntejakin.. Meille opetettiin mm. mitä on synti ja me käytiin läpi sakramentteja. Oppitunnitkin oli ihan mukavia, kun niillä keskusteltiin eikä ollut ihan samanlainen meininki kuin koulun oppitunneilla. : ) Lisäksi meillä oli muutama kiva demo. Oli häät, kastejuhla ja hautajaiset. Eli me käytiin ihan konkreettisesti läpi, millaiset ne palvelukset oikeasti on ja muuta sellasta. Ne oli kyllä kivoja, vaikka me ei ketään oikeasti kastettu ja haudettu X) (Kastettiin hyvännäköinen jääkarhu ja pieni nukke haudattiin.) Sitten kun oli sitä vapaata-aikaa, niin me pelattiin sulkapalloa ja mölkkyä ja heitettiin tikkaa. : D Niin ja pelattiin me sitä, hmm.. petangiakin. Vai mikäs sen yhden pallopelin nimi oli? Joku petangi se oli X)

Ekana kriparipäivänä tuntui, että ei ikinä tutustu muihin leiriläisiin kunnolla, kun jokainen on omassa porukassa ja ruokailussakin kaikki istui hiljaa ja söivät vaan. Viimeisinä päivinä asiat oli ihan toisin: ruokaillessa ei kuullut edes omia ajatuksiaan ja päätösliturgian aikana tuli tosi haikea olo, kun tiesi, että nyt se on ohi. Oli kyllä mukava viikko ja mieleen jäivät sekä ihanat ja hauskat kuin ne vähemmänki kivat asiat : D Ja jos viikon aikana tarvitsi tutun kaverin juttuseuraa, niin olihan siellä Almira, Aaro, Pete ja Martti samalla leirillä! Ja Aka ohjaajana, niin ei sen puoleen : )

Kommeent
Šõõddi-a mâiʹd-ne miõʹlle? Koommend ääʹšš!
Komment (3)

Kategorii Rääʹǩǩes peiʹvvǩeʹrjj
annakatariinafeodoroff
12.08.2010 č 20.52
Anna-Katariina Feodoroff:

Neʹllj inned vâʹl…

Huhhuh, lij eʹpet mõõnnâm kuʹǩǩ äiʹǧǧ mõõnni vuârast, ǥu ǩeeʹrjti tiiʹǩǩ!

Ǩieʹsslueʹmm lij sõrgg mõõnnâm, pâi neʹllj inned teänab. Jåʹttlanji lij kâʹl mõõnnâm! Jiânnai jåʹttluben, ǥu mõõnni ǩieʹssen. Mâiʹd-ba leäm tueʹjjääm… Na, mon leäm šeellam kueʹl õõut vuâra, PÂI õõut vuâra, jiõm-ǥa ni vuäʹʒʒam ni mâiʹd. Leäm leämmaž tueʹjast, kueʹhttan pääiʹǩest. Nuʹbb tueʹjj piišti neäʹttel da tõt leäi Ruäʹvnjaarǥast leirrjååʹđteen kriistlažmättleeirast (jiõm tie mii tõt lij säämas). Toʹben leʹjjim mõõnni neäʹttlest. Tõt tueʹjj leäi kâʹl hääʹsǩes, lešâ še loʹsses. Toʹben leʹjje meälggâd jiânnai nuõr, sõrgg 20! Piâttar leäi še toʹben, lešâ ij tueʹjast, son leäi mättʼtõõtmen da tõt meiʹnn, što suʹst lij prääʹzneǩ sueʹvet peiʹvven.

Nuʹbb tueʹjj muʹst leäi preedlaipõõrtâst. Tõt piišti määnpââi. Tõʹst õõlǥi še čuäʹjted ceerkav turistid. Lij hääʹsǩes mainsted turistid saaʹmi pirr tâʹl, ǥu sij haaʹlee tiâttâd ääʹ ššid da koʹčče håʹt mâiʹd. Pukin hääʹsǩmõs lij, ǥu sij lie nuʹtt “Waaau! Oikeasti?! Aivan upeaa!”. Tõt vuäʹʒʒ pueʹrr miõʹlle.

Hmm… Mâiʹd jeeʹres. Na, mon leäm leämmâž Ruäʹvnjaarǥast da Taarâst jeäʹn årnn dnõ. Leäm (lešâ na jeäʹnn lij) vuästtam muʹnne täʹvvrid Âvvla, ǥu mon seerdam tok vuõssârggen, ǥu škooul älgg. Siõmmna põõlâd, lešâ pueʹrr miõlin õõlǥči tiâttlõs ältteed.

Ååʹn pueʹrr nâʹkkrid!

Kommeent
Šõõddi-a mâiʹd-ne miõʹlle? Koommend ääʹšš!
Komment (3)

Kategorii Sevettist šâdd
annakatariinafeodoroff
05.06.2010 č 19.44
Anna-Katariina Feodoroff:

Ǩieʹs årra

Nanuu, de täʹbbe leäi muu mââimõs peiʹvv Čeʹvetjääuʹr škooulast.  Tuõđđstõs leäi puerr da vuõččum še kõumm stipend.  Mij soittjiim täʹbbe tõn “Vuejjai” -laaul da kuʹllem, što ǩeäʹk-ne leʹjje reäkkam, ǥu tõt leäi leämmaž nuʹtt mooččâd! Tõt vuaʒʒai muu samai leklvizzen.

Čâhčča Âvvla, lešâ ååʹn lij lueʹmm! Lešâ muʹst peʹštt tõt ååʹn pâi nuʹtt lååi peiʹvved, ǥu alttääm tueʹj Säʹmmlai ärbbvuõđpõõrtâst sõrgg. Õuddâl tõn mon kuuitõǥ jeäʹlam Kirkkonjaarǥast da leäm toʹben muädd peiʹvved jeäʹn årnn dnõ.

Mâiʹd jeeʹres mon tueʹjjääm ǩeässa… Hmm. Na, mon leäm nazvaanin, aǩǩõõssâm oummid, leäm ålggan, leäm jeeʹres tueʹjast neättel da vuastâm ođđ škooulǩeeʹrjid da tiâttlõs håʹt mâiʹd-ne. Ǩieʹssest vuardâm še tieʹrmes da ââbr. Nåkam jõnn ââbr! Räǩstam nåkkmid.

Ǩiess lij mõõččâd. Hääʹšǩes ǩieʹs pukid!

Võõnâs vuârdd, što piâss čäcca.

Kommeent
Šõõddi-a mâiʹd-ne miõʹlle? Koommend ääʹšš!
Komment (2)

Kategorii Sevettist šâdd
leenafofonoff
05.06.2010 č 16.01
Leena Fofonoff:

Ǩie´sslue´mm

Nu´t-a tõt škooul puuđi tä´bbe.  =) Prää´zneǩ  leäi tue´lää da toben leäi mäŋggnallšem programmid. Toben leäi tiivtid, õhttsažlaulluid, Oobbâs laullai vue´jjai-läuul akustisena versiona, Henry da Valtteri laulle säämas õõut lääul da lääddast nu´bb laull. Venla leäi nuu´bb laullust mieldd še. Leäi še muädd mainnâz.
Åå´n lie muädd mään luõvâz da vuäitt pâi rämmšed ǩie´ssest.  Da tõt lij sami siõttâl!=D

Kommeent
Šõõddi-a mâiʹd-ne miõʹlle? Koommend ääʹšš!
Komment (1)

Kategorii Hääʹsǩ tueʹjjeed, Sevettist šâdd, Sevettist šäigg da soitt, Täʹbbe-ba šõõõddi nääiʹt!
leenafofonoff
03.06.2010 č 21.00
Leena Fofonoff:

Sapadere Canyon mä´tǩǩ

Na, jõs åån ǩeerjtečči siõmna tõõn Sapadere Canyon mää´tǩ pirr. Mij vue´lǧǧiim ääijeld, nu´t lååi ääij bussin. Seämma mää´tǩest mij kõ´lljiim moskeijast da pääiklaž piââr dååma. Moskeija leäi sami mooččas da vue´ppes mainsti mijjid mä´htt oummu põõzzõõđe ouddâl ko sij mânne mo´lidvâ´stted. Vue´ppes mainsti mijjid še što mähtt  oummu mo´lidvâ´stte: mâid sij särnne da tue´jje. Moskeija šeeljast le´jje jiânnai appelsinmuõrid da Veikko noorri mijjid appelsiinid. Tõk appelsiin lejje njää´ljes!!:p Toben  piââr dååma mij tobdstõõđiim sij silkkitehtaseen da toben vuõiti vuästted šaarfid yms.

Kanjoni leäi sami pue´rr! Vuõššan mij väʒʒiim moostast da ǩiõččiim tõid maisemid da tõn maŋŋa mij poorriim poorrâmpääiǩest. Ah, toben pâi leäi nu´t mooččad. Da  tiâtlõs reiss leäi sami puerr da juõǩǩkast leäi hää´sǩ!

Kuva on hannelen ottama.

Kommeent
Šõõddi-a mâiʹd-ne miõʹlle? Koommend ääʹšš!
Komment (1)

Kategorii Hääʹsǩ tueʹjjeed
Vanhemmat artikkelit »