Niin sekin matka päättyi aivan liian aikaisin. Viikko oli liian lyhyt aika tutustua kunnolla Turkkiin, mutta tarpeeksi pitkä, jotta sitä tulisi ikävä.  Vasta maanantai-iltana kotona tajusin, että olen nyt Suomessa ja opintomatka Turkissa on oikeasti ohi. Turkissa oli niin paljon erilaisempaa kuin Suomessa. Kasvillisuus oli ihan erilaista: oli isoja palmuja ja muita erikoisia puita, paljon erilaisia kukkia ja pensaita yms. Ihmiset olivat todella ystävällisiä ja hauskoja. Ravintolassa tarjoilijatkin viihdytti asiakkaita tanssimalla ja laulamalla ja hauskuuttamalla muutenkin. Vessat toimi ihan erilailla, koska Turkissa ei ole samanlaista viemäriverkostoa kun Suomessa, eli papereita ei saanut heittää vessanpönttöön vaan ne piti laittaa roskikseen. Ei ollut vaikeaa totutella tuohon, mutta takaisin tavalliseen tapaan tottuminen veikin aikaa puolitoista vuorokautta!

Turkkilainen ruoka oli hyvää ja mun mielestä annokset melko suuria. Tilasi mitä tahansa, niin aina ensin  alkupalana tuotiin pöytään sellanen iso, vastapaistettu leipä ja lisukkeita siihen. Sitten, kun tilatut ruoat tuotiin pöytään, niin ne oli useasti kahdella eri lautasella. Toisella lautasella oli se tilattu ruoka pienten lisukkeiden kanssa ja toisella pikkulautasella oli riistiä, perunaa, kurkkua, porkkanaa ja jotain muuta vihannesta.

Sää suosi meitä koko viikon. Aurinko paistoi muistaakseni joka päivä(vai oliko joku päivä vähän pilvisempi?!) ja vain pari kertaa tihkutti vettä koko viikon aikana! =) Ja Turkissa oli TOSI lämmintä!! Olikin pieni shokki palata takaisin tänne kylmään Suomeen.. (:

Meillä oli paljon  mukavaa ohjelmaa koko viikolle: maanantaina tervetulotilaisuus, tiistaina Sapadere Canyonin retki ja Hamamissa(turkkilainen sauna) käynti, keskiviikkona käytiin Troijan vesipuistossa ja illalla oli turkkilainen ilta hotellilla, torstaina oltiin jeeppisafarilla ja toisessa turkkilaisessa illassa, perjantaina osa shoppaili ja osa oli meren rannalla uimassa ja illalla osa naisporukasta lähti kauneusiltaan(kampaamoon, manikyyrille ja pedikyyrille) ja lauantaina meillä oli opastettu shoppailukierros.Viikkoon mahtui siis paljon kaikkea mukavaa ja mielenkiintoista!

Melkein kaikki paloivat Turkissa, osa vähemmän ja osa enemmän. Omaksi yllätyksekseni en itse palanut paljoa, vaikka olin varautunut siihen. Kaikilla oli hauskaa jokaisella retkellä ja jokainen nautti varmasti matkasta. Me tytöt ainakin taisimme jäädä kaipaamaan Turkkia hyvinkin monesta syystä ja haluamme sinne uudestaan(niin pian kuin mahdollista!)Ne kaikki ihmiset vain olivat niin ihania ja hauskoja, että.. Ja oli mukavaa käydä ostoksilla vielä kahdentoista aikaan yöllä(sitäpä ette pysty tekemään Suomessa!) ja syödä myöhään ulkona.

Turkkilaiset kauppiaat taisivat jäädä kaikkien mieleen. ” Tule täne, halpa hinta, hyvä laatu! Teille Anttilan hintaan!” Jos kysyi hintaa vastattiin: “hyvä ja halpa hinta” tai ” Don´t think a prize now! We can meake a bisnes!” (Tai jotain tuonsuuntaista..) Lisäksi turkkilaiset kauppiaat olivat oikeita bisnesmiehiä! Menimme kerran Akan ja Almiran kanssa katsomaan vain löytyisikö kaupasta yhdelle meistä mekkoa tai T-paitaa. Noh, olimme viettäneet kaupassa pitkän tovin ja lopulta lähdimme sieltä mukanamme neljä eri vaatekappaletta mukanamme!!(yhteensä :p) Myyjä oli saanut taivuteltua meidät tekemään ostoksia. Niin ja, se tinkiminen ei tuntunutkaan koskaan luontevalta, vaikka olinkin yrittänyt sitä pari kertaa =)

Mieleen jäivät myös ravintoloiden työntekijät, jotka hankkivat asiakkaita syömään. He vaan pysäyttivät sinut kadulla ja puhuivat jotain: “Anteeksi. From Finland? Let me tell you something. Täälä on hyvä ruoka ja halpa hinta. Come and look, I´ll show you our menu…”  Yhdessä ravintolassa eräs Antti Tuiskun näköinen mies viihdytti meitä laulamalla: “Aurinko paisttaa ja vettä sattaa, taittaa tulla kesä..” Mutta loppuun hän lisäsi aina:” Anteeksi, ei sada vettä!”  X)       Turkissa ei voinut kävellä rauhassa kadulla, sillä kauppiaat ja tarjoilijat huusivat koko ajan jotain ja pyysivät tulemaan peremmälle.

Mieleen jäivät myös Turkin halvat hinnat. Kaikki oli oikeasti halvempaa kuin Suomessa. Eräässä kauppakeskuksessa sait puseroita yhdeksällä liiralla(n, 4.5 euroa) ja farkkuja n.kahdellakymmenellä liiralla(n.10 euroa) Eivätkä ne muut tuotteet olleet myöskään kalliita.

Kirjoittamista tästä matkasta olisi niin paljon, mutta kaikkea ei viitsi eikä ehdi kirjoittaa yhdellä kertaa. Ehkä myöhemmin minä (tai joku muu?!?)kirjoittaa lisää esim. Hamamista, jeeppisafarista tai matkamme muista mukavista hetkistä? Nyt on kuitenkin nähty napatanssijoita, käyty Hamamissa, kuultu useasti päivässä muslimien rukouskutsu, laskettu hurjimmista liukumäistä koko elämän aikana, ratsastettu kamelilla, uitu meressä ja maistettu sitä suolavettä, oltu jeeppisafarilla ja tingitty kaupassa. Kaikenlaista sitä ehti kokea viime viikon aikana. Luokkaretki Turkissa 23.-31.5.2010 oli aivan ihana ja mieleenpainuva kaikin tavoin. <3

merenranta illalla. Huomaa kaunis auringonlasku!(:

kuva: Almira Gerasimoff

Tänään me lähettiin Leenan kaa käymään ulkona tuolla jossain metsässä. Päätä vähän aluks särki, mut ulkona käyminen helpotti. Ulkona oli lämmin, ku aurinko paisto. Tuli tosi kuuma tuolla kävellessä. Nyt me leivotaan sit sämpylöitä! Iskä lähti käymään mökillä tänään ja meiän kaikkien ois tarkotus lähteä käymään mökillä huomenna jos ei oo huono keli.