hannelefofonoff
14.03.2011 č 18.46
Hannele Fofonoff:

Lui´sstjed

Mee´st le´jje tä’bbe škooulnest lui´sstjed. Mon lui´sstjam pâi škooulnest. Muu jue´ljid ij leäkku veâl härjjned lui´sstjed. Mâŋŋa čiâss muu jue´ljid leäi nu´tt čuõ´cci. Jos vuei´tši da jos le´čči vuäittmõš lui´sstjed  možât mon lui´sstječem. :)

Kommeent
Šõõddi-a mâiʹd-ne miõʹlle? Koommend ääʹšš!
Komment (2)

Kategorii Täʹbbe-ba šõõõddi nääiʹt!
leenafofonoff
23.09.2010 č 16.30
Leena Fofonoff:

Sää´mǩiõõl puõttiääi´j-seminaar

Tä´bbe leäi sää´mǩiõõl puõttiääi´j-seminaar da mu´st leäi to´ben alustuspuheenvuoro. Mon mainstem sää´mǩiõõl mainstumuš pirr.  Ǩeäin mon mainstam sää´mǩiõõl 2030-ee´jjest?  Nääit mon mainstem toben:

“Olen Leena Fofonoff ja olen yhdeksännellä luokalla.

Käytän koltansaamea vain koulussa, kun puhun opettajan kanssa. Tahtoisin käyttää kolttaa muulloinkin ja tykkäisinkin puhua sitä, mutta en uskalla, eikä se tunnu ollenkaan luontevalta. Puhuminen ei tunnu luontevalta, koska äidinkieleni on kuitenkin suomi, enkä ole puhunut kotona tai kavereiden kanssa juuri yhtään kolttaa. Kavereiden kanssa keskusteltaessa käytämme kuitenkin paljon sanoja, joita ei ole koltan kielessä tai joita emme tiedä. Jos yrittäisimme puhua kolttaa, voisi välillä tilanne olla se, että joka toinen sana on koltaksi ja joka toinen suomeksi. On paljon helpompaa puhua koko ajan suomeksi. Tiedän, että jonain päivänä uskallan puhua kolttaa paljon, mutta miten luontevalta se tuntuu silloin kavereiden kanssa? Jos nyt ei tunnu luontevalta puhua kavereiden tai sukulaisten kanssa kolttaa, miten asian saa muuttumaan?

Omasta mielestäni kielitaitoni on melko hyvä ja tahdon parantaa sitä koko ajan. Kouluun mennessäni osasin kolttaa vähän. Osasin vain sen mitä kielipesässä opin, sillä me emme ole puhuneet kotona juuri yhtään koltansaamea. Luulen, että se, että olen sitä sukupolvea joka osallistui kielipesään sekä kieli- ja kulttuurisiidan toimintaan on auttanut minua positiivisesti kielen opiskelussa ja on innostanut minua. Olen nyt peruskoulussa opiskellut kolttaa vieraana kielenä ja aion jatkaa sen opiskelua vielä peruskoulun loputtuakin. Eikä minusta koskaan ole tuntunut siltä, että tahtoisin lopettaa sen kokonaan. Koltansaamen opiskelu on tuottanut minulle vaikeuksia siinä missä englanti ja ruotsikin. En aina ole onnistunut taivuttamaan verbejä oikein, enkä ole tajunnut, mitkä säännöt niissä pätee. Useiden substantiivien taivutus ja niiden oikeinkirjoittaminen ei ole ollenkaan helppoa. Mutta lähes aina olen tykännyt opiskella kolttaa ja se on ollut minulle vain hyödyksi.

Perheeni kannustaa minua puhumaan kolttaa ja he ovat iloisia siitä, että haluan jatkaa sen opiskelua tulevaisuudessakin, ja että tahtoisin työskennellä koltan kielen parissa. Aion jatkaa koltansaamen opiskelua vielä peruskoulun jälkeen. Tahdon opiskella sitä, jotta osaisin sitä paremmin, ja jotta voisin myöhemmin työskennellä koltankielen parissa. Tahtoisin kääntää tekstejä tai olla töissä esim. kielipesässä. Koen lisäksi, että koltansaamen osaamisesta on minulle hyötyä tulevaisuudessa, sillä monia työpaikkoja hakiessa on etua, jos osaa saamea.

Tulevaisuudessa aion ehdottomasti opettaa omille lapsilleni kolttaa ja kaikkea siitä kulttuurista, mikä meillä on. Tahdon kasvattaa heidät olemaan ylpeitä siitä, että ovat saamelaisia ja toivon, että he näkevät saamelaisuuden mukavana asiana ja että he tahtovat puhua kolttaa ja olisivat kiinnostuneita juuristaan. Me kolttasaamelaiset olemme vähemmistön vähemmistö, haluaisin omalta osaltani siirtää kieltä ja kulttuuria seuraavalle polvelle, ja sillä tavalla auttaa edes vähän kielen elossa pysymisessä.

Kenen kanssa puhun kolttaa kahdenkymmenen vuoden päästä? Kenen kanssa puhun sitä nyt? Todellisuudessa hyvin harvan kanssa. Jotta kieli säilyisi, sitä pitäisi puhua. Pitäisi puhua silloinkin, kun muuttaa paikkakunnalta pois. Jos minulle ei nyt ole luontevaa puhua kavereiden kanssa kolttaa, enkä puhu sitä kovin monen aikuisenkaan kanssa, niin kenen kanssa puhun sitä sitten vieraalla paikkakunnalla suomalaisten keskellä, sitten kun muutan jatko-opiskelemaan? Tai miten se muuttaminen toiselle paikkakunnalle tekisi siitä puhumisesta jotenkin luontevampaa?

Miten näen koltansaamen kielen tulevaisuuden? Jos tätä kysyttäisiin 90-luvulla ihmisiltä, he voisivat olla toiveikkaita. No, kahdenkymmenen vuoden päästä meillä on huomattavasti enemmän kirjallisuutta ja Sevettijärven koulussa on paljon enemmän oppilaita. Kolmenkymmenen vuoden päästä meillä on jo paljon palveluita koltaksi ja Sevettijärvestä on tullut iso paikka. Näin voisivat osa vastata. Ihmiset ovat niin toiveikkaita, kun he miettivät tulevaisuutta. Mutta sitten kun eletäänkin sitä tulevaisuutta nykyhetkenä, niin pohditaan, että missä onkaan se suuri määrä oppilaita, joista haaveilimme parikymmentä vuotta sitten? On hyvä olla optimistinen, mutta voi miettiä myös eri tavalla. Mitä jos me vaan haaveillaan ja toivotaan liikaa? Ei sitä kirjallisuutta haaveilemalla tule, eikä saamenkielistä musiikkia tule lisää, jos me vain omissa ajatuksissamme haaveilemme siitä. Entä ne koltankieliset palvelut? Ei niitä saa, jos ei ole ammattitaitoisia saamenkielentaitajia. Ja niitä ei ilmesty vain sormia napsauttamalla.

Näin haastan kaikki ikäiseni tekemään kaikkensa koltansaamen tulevaisuuden turvaamiseksi.

Vielä lopuksi tahdon kiittää kaikkien oppilaiden puolesta Seijaa. Työsi on tosi tärkeää ja arvokasta. Olet opettanut meille paitsi kieltä, niin myös leu´ddamisen saloja ja perinnekäsitöiden tekoa. Olet aina jaksanut kannustaa meitä olemaan rohkeita ja käyttämään kieltä. Spä´sseb!:)”

Kommeent
Šõõddi-a mâiʹd-ne miõʹlle? Koommend ääʹšš!
Komment (3)

Kategorii Täʹbbe-ba šõõõddi nääiʹt!
leenafofonoff
05.06.2010 č 16.01
Leena Fofonoff:

Ǩie´sslue´mm

Nu´t-a tõt škooul puuđi tä´bbe.  =) Prää´zneǩ  leäi tue´lää da toben leäi mäŋggnallšem programmid. Toben leäi tiivtid, õhttsažlaulluid, Oobbâs laullai vue´jjai-läuul akustisena versiona, Henry da Valtteri laulle säämas õõut lääul da lääddast nu´bb laull. Venla leäi nuu´bb laullust mieldd še. Leäi še muädd mainnâz.
Åå´n lie muädd mään luõvâz da vuäitt pâi rämmšed ǩie´ssest.  Da tõt lij sami siõttâl!=D

Kommeent
Šõõddi-a mâiʹd-ne miõʹlle? Koommend ääʹšš!
Komment (1)

Kategorii Hääʹsǩ tueʹjjeed, Sevettist šâdd, Sevettist šäigg da soitt, Täʹbbe-ba šõõõddi nääiʹt!
leenafofonoff
27.04.2010 č 19.00
Leena Fofonoff:

vähän kuulumisia =)

Jiõm leäkku ǩeerjtam kuu´ǩ ääij, jõs åå´n ǩeerjtečči.. :) Mõõnni neä´ttellooppast le´jjem Almirain da Akain ǩiimpust to´ben  Če´vetjääur reeddast. Leäi hää´sǩ lee´d toben :) Jiõčč õõlǥi viǯǯâd  čää´cc dnõ. Tij kâl tie´ttveted mâid jee´res aaššid toben vuäǯǯ/âlgg tue´jjeed X) Heh-hee, leäi tõt kuuitõǥ hää´sǩ vaihtelua aarg(arkeen?!?!)

Piâtnõccan jie´llem Âvvlest da mââimõõzzâst piâzzem kirppareille. Mon rä´ǩstam tõid sami jiânnai<3 Toben pihttâz, kä´mme, käärldõk lie  hä´lbb jie-ka tõk puk  leäkku see´les,šât to´ben lie jiânnai friiskâs tä´vvrid. :) Da jos to´ben käu´nn ouddmiârkkan päidd, mii lij šurr, kâl tõn vuäitt vuä´stted,ǥu dååma tõn vuäitt sie´ǧǧeed. :) Mon käu´nnem kirpparilta kue´htt pääid, kähtt da kååut. Miâlggad puärast a-vi?

Tä´bbe leäi sami pue´rr  šõŋŋ da haa´leem lee´d åuggan di mon vää´ʒʒtem piânnai. Tuäivam što täk pue´rr šõõŋ jie loopp  pâi tän pei´vva!!:D

Kommeent
Šõõddi-a mâiʹd-ne miõʹlle? Koommend ääʹšš!
Komment (4)

Kategorii Hääʹsǩ tueʹjjeed, Täʹbbe-ba šõõõddi nääiʹt!
almiragerasimoff
04.04.2010 č 21.35
Almira Gerasimoff:

Porokisat

Tulipas sitten tänään käytyä porokisoissa.

Sää olisi voinut olla parempi. Tollane märkä keli ei ollu varmaa iha jokasen mieleen.

Ja arvatkin kastu siinä niitä myydessä. Mutta kaikilla oli varmaankin hauskaa? :D

Kommeent
Šõõddi-a mâiʹd-ne miõʹlle? Koommend ääʹšš!
Komment (7)

Kategorii Sevettist šâdd, Täʹbbe-ba šõõõddi nääiʹt!
leenafofonoff
28.03.2010 č 18.08
Leena Fofonoff:

ǩiâmpprei´ss

Tä’bbe Juuso, Hannele, mon, jeä´nn da e´čč  jie´lliim  ǩeâmpast.  Mij ǩiâmpp lij Kuõskkvuõnnâst.

šõŋŋ i´lleäm pukin pue´rmõs ko leäi porgg da kuâltti muõtt, leša ij tõt häi´tam-ma nu´t čuu´t…

ǩeâmpast mij pâi poorriim, juuǥǥiim kååf da čee da špealliim koort.  :) Leäi kuuitõǥ hää´sǩ jie´lled ǩeâmpast, ǥu mõõnni raaz leäi nu´t õõut ee´jj mââiårra!!

Åå´n leäm dååma da mâŋŋa jällõõččam sääu´nest da tiâtlõs juuǥǥam čee . :)

Kommeent
Šõõddi-a mâiʹd-ne miõʹlle? Koommend ääʹšš!
Komment (3)

Kategorii Täʹbbe-ba šõõõddi nääiʹt!
annakatariinafeodoroff
26.03.2010 č 21.35
Anna-Katariina Feodoroff:

Kouluhommia, musiikkia ja ulkoilua!

 Päivä on ollu kyllä aika mainio.

Koulussa eka tunti oli kirjotushommia suomen kielessä, sitten oli tunti puukäsitöitä, jonka jälkeen kaksi tuntia harjoituksia ja tuplakemiaa. Puukäsitöiden ja harjoitusten välillä käytiin syömässä ja kirjastoautossa, josta ei kyllä löytynyt juuri mitään! Yhden CD:n taisin löytää ja jotain muuta. Kemian koe meni vähän penkin alle, mutta… Koulun jälkeen pörhällettiin Peten kanssa paikalliseen kuppilaan kahville ja siitä sitten kotiin kahville. Kahvittelun jälkeen käytiin vähän pihalla lyömässä kiekkoa ja Juha kysäs, jos Pete lähtisi rataa ajamaan ensi viikon porokisoja varten. Minä halusin tietenkin mukaan, kun ei tänne kotiakaan huvittanu yksin jäädä! Syöpästiin ja lähettiin ajeleen. Siellä kului n. kaksi tuntia. Kotia ku tultiin, niin piti pihaporot ruokkia, joita on tällä hetkellä 11 kappaletta. Niiden ruokinnan jälkeen lähettiin kauemmas ruokkimaan äitin Prinssiä ja muita sen ystäviä… Sieltä selvittiin puoli yhdeksän jälkeen.

Jos tälle illalle vielä sauna, ruokaa, Salkkarit nauhalta ja tietenki ihanat McLeodit! (+saikastelut ym.)

Mitäs sitä sitten huomiseksi keksis?

Kommeent
Šõõddi-a mâiʹd-ne miõʹlle? Koommend ääʹšš!
Komment (9)

Kategorii Hääʹsǩ tueʹjjeed, Sevettist šâdd, Sevettist šäigg da soitt, Täʹbbe-ba šõõõddi nääiʹt!
hannelefofonoff
15.03.2010 č 10.32
Hannele Fofonoff:

Muu jouddlâsäiʼǧǧ

Peiˈvv paˈštt. Mon leäm puäđam ǩiiǩǩod muu taaurõõžž. Son ij jälste tääiˈben.

Mij vääˈljep da siõriip åuggan.  Meeˈšt leäi hääʼsǩǩ.Mon lejjiim tobeu taaurõõžž årra kueʼhtt  peiʼvv.

Mij vuõinlõõttâp ǩieˈss.  Mon vuârdam kieˈšš jiõnnai što mij vuõinlõõttâp eˈpet!

Muu miõlast muu jouddlâsäiʼǧǧ leiä siõǥǥ. Tõt leiä pâi čuut vuäˈniǩ.

Kommeent
Šõõddi-a mâiʹd-ne miõʹlle? Koommend ääʹšš!
Komment (4)

Kategorii Täʹbbe-ba šõõõddi nääiʹt!